Internet Explorer, Chrome Browser, Firefox Browser, Safari Browser
Lehdistötiedote19 syyskuu 2012Siemens AGHelsinki
Pikaraitio nostaisi tuntuvasti kiinteistöjen arvoa ja vähentäisi liikenteen päästöjä Turussa
Ilman erityisiä toimenpiteitä Turun liikenteen CO2-päästöjen arvioidaan lisääntyvän 25 prosenttia 130 000 tonniin vuoteen 2035 mennessä. Päästöistä 88 % on peräisin autoista ja 12 % busseista.
Integroitu pikaraitiotieratkaisu lisäisi joukkoliikenteen matkoja Turussa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arviossa ovat mukana sekä pikaraitio- että bussimatkat. Pikaraitiotiematkoja tehtäisiin noin 11,5, miljoonaa vuonna 2035. Selvityksen mukaan pikaraitiotien matkustajista 10 % olisi auton käyttäjiä, 85 % bussin käyttäjiä ja 5 % muuten kuin moottoriajoneuvolla liikkuvia.
Integroitu pikaraitiotieratkaisu lisäisi joukkoliikenteen matkoja Turussa 40 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Arviossa ovat mukana sekä pikaraitio- että bussimatkat. Pikaraitiotiematkoja tehtäisiin noin 11,5, miljoonaa vuonna 2035. Selvityksen mukaan pikaraitiotien matkustajista 10 % olisi auton käyttäjiä, 85 % bussin käyttäjiä ja 5 % muuten kuin moottoriajoneuvolla liikkuvia.
Päästöt vähenevät
Integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen CO2-päästöjä 11 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Se vastaa 110 000 tonnin päästötasoa. Päästövähennys on seurausta vähemmistä ajoneuvoilla ajetuista ajokilometreistä.
Ilman erityisiä toimenpiteitäkin Turun liikenteen typpioksidipäästöt vähenevät 22 prosenttia ja hiukkaspäästöt 42 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ajoneuvojen muuttuessa vähäpäästöisemmiksi. Integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen NOx-päästöjä edelleen 12 prosenttia noin 250 tonniin vuonna 2035. Myös hiukkaspäästöt vähenisivät lisää 8 prosenttia vuonna 2035.
Talvella hiekoituspäästöt ovat huomattavasti korkeammat kuin pakokaasujen hiukkaspäästöt. Ilman erityisiä toimenpiteitä Turun hiekoituspäästöt ovat vuonna 2035 36 tonnia ja pakokaasupäästöt 15 tonnia. Integroitu pikaraitiotie vähentäisi talviajan hiekoituksen ja nastarenkaiden aiheuttamia hiukkaspäästöjä 7 prosenttia.
Ilman erityisiä toimenpiteitäkin Turun liikenteen typpioksidipäästöt vähenevät 22 prosenttia ja hiukkaspäästöt 42 prosenttia vuoteen 2035 mennessä ajoneuvojen muuttuessa vähäpäästöisemmiksi. Integroitu pikaraitiotieratkaisu vähentäisi Turun liikenteen NOx-päästöjä edelleen 12 prosenttia noin 250 tonniin vuonna 2035. Myös hiukkaspäästöt vähenisivät lisää 8 prosenttia vuonna 2035.
Talvella hiekoituspäästöt ovat huomattavasti korkeammat kuin pakokaasujen hiukkaspäästöt. Ilman erityisiä toimenpiteitä Turun hiekoituspäästöt ovat vuonna 2035 36 tonnia ja pakokaasupäästöt 15 tonnia. Integroitu pikaraitiotie vähentäisi talviajan hiekoituksen ja nastarenkaiden aiheuttamia hiukkaspäästöjä 7 prosenttia.
Kiinteistöjen arvo nousee
Selvitys osoitti, että kiinteistöjen arvo nousee alueilla, jotka ovat kävelymatkan päässä pikaraitiotiestä. Kiinteistöjen hinnan nousu kohdistuu ensisijaisesti niin sanotulle puskurivyöhykkeelle, jossa etäisyys pikaraitiotien reitistöön on enintään 800 metriä.
Varovaisenkin arvion mukaan integroidun pikaraitiotien käyttöönotto nostaa kiinteistöjen arvoa yhteensä noin 480–850 miljoonaa euroa vuonna 2035, jolloin koko suunniteltu reitistö olisi käytössä. Jo sinisen linjan valmistuttua vuonna 2025 kiinteistökannan kokonaisarvon nousuksi arvioidaan 335–595 miljoonaa euroa.
Suuren vaikutuksen skenaariossa kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan enimmillään jopa 1,69 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Simulointitulosten mukaan varovaisessa arviossa esitetystä kiinteistöjen arvonnoususta noin 32–58 miljoonaa euroa voidaan kohdentaa kaupungin hallinnoimiin kiinteistöihin. Tämä on yhtä paljon kuin 6–7 prosentin käyvän arvon kokonaisnousu. Sekä käyvän arvon kokonaisnousu että kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen arvon nousu voisi olla yksi pikaraitiotien rahoitusvaihtoehtojen lähde.
Selvitys osoitti, että kiinteistöjen arvo nousee alueilla, jotka ovat kävelymatkan päässä pikaraitiotiestä. Kiinteistöjen hinnan nousu kohdistuu ensisijaisesti niin sanotulle puskurivyöhykkeelle, jossa etäisyys pikaraitiotien reitistöön on enintään 800 metriä.
Varovaisenkin arvion mukaan integroidun pikaraitiotien käyttöönotto nostaa kiinteistöjen arvoa yhteensä noin 480–850 miljoonaa euroa vuonna 2035, jolloin koko suunniteltu reitistö olisi käytössä. Jo sinisen linjan valmistuttua vuonna 2025 kiinteistökannan kokonaisarvon nousuksi arvioidaan 335–595 miljoonaa euroa.
Suuren vaikutuksen skenaariossa kiinteistöjen arvon arvioidaan nousevan enimmillään jopa 1,69 miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.
Simulointitulosten mukaan varovaisessa arviossa esitetystä kiinteistöjen arvonnoususta noin 32–58 miljoonaa euroa voidaan kohdentaa kaupungin hallinnoimiin kiinteistöihin. Tämä on yhtä paljon kuin 6–7 prosentin käyvän arvon kokonaisnousu. Sekä käyvän arvon kokonaisnousu että kaupungin hallinnoimien kiinteistöjen arvon nousu voisi olla yksi pikaraitiotien rahoitusvaihtoehtojen lähde.
Pikaraitiotien pitää edistää kaupungin kilpailukykyä ja vetovoimaa
Kaupunginjohtaja Randell pitää selvityksen tuloksia hyödyllisinä: ”Myönteisten tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että integroidun pikaraitiotien valmistelua kannattaa jatkaa Turun seudulla. Hankkeen toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että todennäköisen joukkoliikenteen käytön lisääntymisen ja päästöjen vähenemisen lisäksi pikaraitiotien tulee edistää laajemmin kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.”
Turun pikaraitioselvitys on ensimmäinen konkreettinen tulos Turun ja Siemensin kolmivuotisesta strategisesta yhteistyöstä, josta solmittiin yhteistyösopimus helmikuussa 2012. Seuraavaksi Siemens ja Turku etsivät yhdessä keinoja, miten luodaan kestävän kehityksen kaupunkirakenteen mukaisia uusia kaupunkialueita. Kohteina ovat suunnitteluvaiheessa oleva Skanssin alue ja Linnakaupunki – kaupunginosia, jotka tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa.
”Yhteistyö Siemensin kanssa on edennyt suunnitellusti ja haluamme kutsua muitakin toimijoita mukaan käynnistettyyn yhteistyöhön Siemensin kanssa”, kannustaa Randell.
Kaupunginjohtaja Randell pitää selvityksen tuloksia hyödyllisinä: ”Myönteisten tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että integroidun pikaraitiotien valmistelua kannattaa jatkaa Turun seudulla. Hankkeen toteuttaminen kuitenkin edellyttää, että todennäköisen joukkoliikenteen käytön lisääntymisen ja päästöjen vähenemisen lisäksi pikaraitiotien tulee edistää laajemmin kaupunkikehitystä, kasvua ja kilpailukykyä.”
Turun pikaraitioselvitys on ensimmäinen konkreettinen tulos Turun ja Siemensin kolmivuotisesta strategisesta yhteistyöstä, josta solmittiin yhteistyösopimus helmikuussa 2012. Seuraavaksi Siemens ja Turku etsivät yhdessä keinoja, miten luodaan kestävän kehityksen kaupunkirakenteen mukaisia uusia kaupunkialueita. Kohteina ovat suunnitteluvaiheessa oleva Skanssin alue ja Linnakaupunki – kaupunginosia, jotka tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa.
”Yhteistyö Siemensin kanssa on edennyt suunnitellusti ja haluamme kutsua muitakin toimijoita mukaan käynnistettyyn yhteistyöhön Siemensin kanssa”, kannustaa Randell.
Metodologia
Pikaraitiotieselvityksen pohjana ja tietojen peruslähteenä on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035.
Ympäristöanalyysia varten laskentaperiaatteiden pohjana oli COPERT-ohjelmisto ja menetelmä, johon sisältyvät useiden tekniikoiden, tutkimuksen sekä toimintatavan arviointiprojektien tulokset. Näitä koordinoi Euroopan ympäristövirasto EEA. Ohjelmisto on yksi tärkeimmistä työkaluista Euroopan unionin liikennepäästöjen vuosittaista julkistamista koskevien vaatimusten täyttämisessä.
Pikaraitiotien integroidun skenaarion mukaisia liikenteen syöttötietoja ja kokonaisvaltaista liikennepäästöjen vähenemistä arvioitiin liikennepäästöjen simulointimallin (Traffic Emissions Simulation Model, TE Sim, © Siemens AG 2012) avulla.
Kaupunkikiinteistöjen simulointimallissa (Urban Property Simulation Model, UP Sim, © Siemens AG 2012) yhdistetään kiinteistöjen lattiapinta-alan ja hintatason ennustettu kehitys Turun kaupungissa. Tätä mallia käytettiin laskettaessa kiinteistöjen käyvän arvon kokonaisnousua varovaisimman pikaraitiotieskenaarion mukaisesti.
Paikallisten kiinteistömarkkinoiden herkkyyttä integroidun pikaraitiotieratkaisun käyttöönottoa kohtaan selvitettiin todentamalla kansainväliseen kokemukseen pohjautuvat arviot turkulaisella asiantuntijaryhmällä. Integroidun pikaraitiotieratkaisun muut edut perustuvat muiden kaupunkien hyväksi havaittuihin esimerkkeihin sekä infrastruktuurin asiantuntijoiden ja muiden joukkoliikennejärjestelmien sidosryhmien laadullisiin haastatteluihin.
Pikaraitiotieselvityksen pohjana ja tietojen peruslähteenä on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035.
Ympäristöanalyysia varten laskentaperiaatteiden pohjana oli COPERT-ohjelmisto ja menetelmä, johon sisältyvät useiden tekniikoiden, tutkimuksen sekä toimintatavan arviointiprojektien tulokset. Näitä koordinoi Euroopan ympäristövirasto EEA. Ohjelmisto on yksi tärkeimmistä työkaluista Euroopan unionin liikennepäästöjen vuosittaista julkistamista koskevien vaatimusten täyttämisessä.
Pikaraitiotien integroidun skenaarion mukaisia liikenteen syöttötietoja ja kokonaisvaltaista liikennepäästöjen vähenemistä arvioitiin liikennepäästöjen simulointimallin (Traffic Emissions Simulation Model, TE Sim, © Siemens AG 2012) avulla.
Kaupunkikiinteistöjen simulointimallissa (Urban Property Simulation Model, UP Sim, © Siemens AG 2012) yhdistetään kiinteistöjen lattiapinta-alan ja hintatason ennustettu kehitys Turun kaupungissa. Tätä mallia käytettiin laskettaessa kiinteistöjen käyvän arvon kokonaisnousua varovaisimman pikaraitiotieskenaarion mukaisesti.
Paikallisten kiinteistömarkkinoiden herkkyyttä integroidun pikaraitiotieratkaisun käyttöönottoa kohtaan selvitettiin todentamalla kansainväliseen kokemukseen pohjautuvat arviot turkulaisella asiantuntijaryhmällä. Integroidun pikaraitiotieratkaisun muut edut perustuvat muiden kaupunkien hyväksi havaittuihin esimerkkeihin sekä infrastruktuurin asiantuntijoiden ja muiden joukkoliikennejärjestelmien sidosryhmien laadullisiin haastatteluihin.
Siemens Suomessa
Siemens toimittaa ratkaisuja, palveluita ja tuotteita kestävään energiantuotantoon, älykkääseen sähköverkkoon, tehokkaaseen liikenteeseen sekä kilpailukykyiseen teollisuuteen. Yhtiön tulevaisuuden menestys perustuu sähköistykseen, automaatioon ja digitalisaatioon. Suomessa toimivia Siemens-yhtiöitä ovat Siemens Osakeyhtiö, Siemens Healthcare Oy, Siemens Gamesa Renewable Energy Oy, Siemens Mobility Oy, Mentor Graphics Finland Oy, Sarokal Test Systems Oy ja Siemens Financial Services, sivuliike Suomessa. Siemens Osakeyhtiöllä on kiinteistöjen digitaalisia palveluja tarjoava VIBECO-tytäryhtiö Suomessa sekä aluekonttorit Virossa, Latviassa sekä Liettuassa. Siemensin Osakeyhtiön liikevaihto Suomessa ja Baltiassa on noin 215 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 535. Siemens AG:n liikevaihto on 80 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 350 000. Siemens toimii 200 maassa.